Matka harrastukseen kuljettiin yhdessä
Kuinka moni lapsi saadaan osallistumaan, kun harrastuksen rakenteellisia esteitä on pyritty parhaan mukaan purkamaan? Vantaan Heittäydy harrastukseen -hanke kokeili konseptia lukuvuoden ajan. Tulokset yllättivät!
Viikko alkoi lyhennetyllä koulupäivällä ja Liikuntailtapäivällä
Myyrmäen suuralueella kolmasluokkalaisten koulupäivä oli kaudella 2025–2026 maanantaisin lyhennetty, eikä koulupäivän päätyttyä lähdettykään kotiin, vaan napattiin koululta välipala ja suunnattiin kohti lähialueen harrastuspaikkaa tutun turvallisen aikuisen kanssa – kävellen, bussilla tai tilausajolla. Perillä odotti oma lajiryhmä: tanssia, temppuilua ja akrobatiaa, sisäpalloilua tai yleisurheilua ja jalkapalloa. Kolmasluokkalaisia harrastajia kerääntyi harrastuspaikkoihin kaikilta alueen kouluilta.
Kokonaisuutta kutsuttiin Liikuntailtapäiväksi. Alueen yhdeksän koulun kaikki kolmasluokkalaiset, yhteensä 660 lasta, saivat kutsun osallistua. Kaikki oli lapselle maksutonta: harrastus, välipala ja matkat. Välipalat koottiin kekseliäästi koulujen hävikkiruoasta. Aloitusinfo toiminnasta lähetettiin koulun kautta koteihin 14 kielellä.
Miksi saattaen?
Harrastus ei ala itsestään, vaan vaatii perheeltä neuvottelua, organisointia, ilmoittautumislomakkeiden täydentämistä, varustehankintaa, suurissa halleissa oikean sisääntulo-oven löytämistä sekä rohkeutta hypätä mukaan uuteen toimintaan. Monelle perheelle suomalainen harrastuskulttuuri on vieras, jolloin lapsen laittaminen harrastukseen saattaa epäilyttää. Tällaisia perheitä on paljon. Siksi Myyrmäessä rakennettiin koko ikäluokan kattava reitti harrastukseen: rehtorit sopivat koulupäivän yhteisestä päättymisajasta, ja aikuinen kulki lasten mukana koko matkan.
Malli osoittautui hyödylliseksi. Ilmoittautumistietojen mukaan lähes puolella mukaan tulleista lapsista ei ollut ennestään yhtään ohjattua liikuntaharrastusta. Enemmän liikkuvien perheissä maksuton harrastuspäivä toi helpotusta arjen budjetointiin.
”Välipalan tarjoaminen ja siirtymät ohjattuna auttavat valtavasti vanhempia ja mahdollistavat lapsen osallistumisen harrastukseen, mihin muuten ei olisi mitään mahdollisuutta osallistua.” — Huoltajan avoin palaute, loppukysely (n = 75)
Mitä havaittiin?
Vuoden aikana toimintaan osallistui 271 lasta, ja käyntikertoja kertyi yli 2 200. Huoltajat antoivat toiminnalle arvosanan 4,5/5, ja lähes 95 prosenttia heistä oli tyytyväisiä. Yli puolet lapsista halusi jatkaa harrastamista. Teimme myös kiinnostavia havaintoja.
Ensimmäinen yllätys koski matkaa: matkan pituudella ei ollut yhteyttä harrastuksen keskeyttämiseen. Kauimpana harrastuspaikoista sijainneiden koulujen lapset kulkivat harrastukseen vaivatta – ja myös kaikkein ahkerimmin – samalla kun matka taittui tilausbussilla. Ratkaisevaa ei ollut kilometrien määrä vaan siirtymän sujuvuus.
Tilausbussilla kulkeminen ei kuitenkaan lisää askeleita niin kuin julkinen liikenne, joka edistää myös kyvykkyyttä liikkua lähiympäristössä hyödyntäen erilaisia kulkuvälineitä. Bussilla ja paikallisjunalla liikkuneet oppivat hyödyntämään alueellisia kulkuyhteyksiä, kerryttäen samalla askeleita.
Matkat olivat lasten yhdenvertaisuutta ja liikennekasvatusta edistävä keino. Oppimisen ilo kohti itsenäistä liikkumista syntyi pienistä asioista – kuten siitä, että jollain matkalla sai painaa bussin STOP-painiketta – ensimmäistä kertaa elämässään!
Toinen opetus koski harrastuksen alkua. Harrastuksen alkuvaihe on kriittinen: uudessa ryhmässä on paljon opeteltavaa, ja väsymys, unohtunut varuste tai bussista myöhästyminen saattaa katkaista lupaavan alun. Ne lapset, jotka pääsivät ensimmäisten viikkojen yli, kiinnittyivät toimintaan. Liikuntailtapäivässä keskimääräinen käyntimäärä kasvoi syksyn 4,9:stä kevään 6,6:een.
Toimien kohdistaminen laajalle kohderyhmälle kannattaa, ja jos resurssit ovat vähäiset – ohjattu tuki kannattaa sijoittaa harrastuksen alkuun, jolloin sitä tarvitaan eniten. Olimme kiitollisia, että saattajat kuuluivat konseptiin alusta pitäen – sillä oppilaiden puhelimen käytön muuttuneet käytännöt kouluissa yllättivät, joka entisestään lisäsi tarvetta tietää aikuisen kautta, missä lapsi on menossa. Moni vanhempi kyseli ajoittain, että onhan lapsi mukana, kun puhelin saattoi olla kotona. Ja niin – mistähän se lapsi itsenäisesti niitä aikatauluja katsoisi, jos reittisovellus on kotona puhelimessa?
Kolmas opetus saatiin sisällöistä ja opetuksesta. Kun temppuilussa radat toistuivat syksyllä liian samanlaisina, into hiipui ja osa lapsista lopetti. Kun ohjausta vahvistettiin kevääksi, sana kiersi ja lapset palasivat. Osallistuminen vakiintui. Lapset äänestivät jaloillaan joka maanantai: sisältö ja ohjaajan ote ratkaisivat.
Tarinat ja muistot vaikeiden tilanteiden selättämisessä luovat samaistumispintaa
Rakenne avasi oven, mutta miten liikuntaharrastus saataisiin lapsien ja perheiden mielissä merkitykselliseksi vapaa-ajan viettotavaksi? Mainokset eivät vetoa tunteisiin niin kuin tarinat, joten siksi kokeilimme kokemusasiantuntijoiden kouluvierailuja.
Kokemusasiantuntijat kertoivat kouluilla avoimesti omista harrastuspoluistaan – jännityksestä, epäonnistumisista, yksinäisyydestä, kiusaamisesta ja siitä, miten liikunta auttoi löytämään rohkeutta, kavereita ja uskoa omiin kykyihin. Viesti oli yksinkertainen mutta vahva: harrastamaan ei tarvitse lähteä valmiina eikä parhaana. Kuunneltuaan vierailijoiden tarinoita, rohkaistuivat myös oppilaat kertomaan omista harrastuksistaan, ja sekös laittoi ajatuksen siemeniä itämään – pitäisikö minunkin?
Opit ovat tarjolla muillekin kunnille
Hankkeen laaja loppuraportti kirjoitettiin käyttöönoton oppaaksi: se kertoo vaihe vaiheelta, miten liikuntailtapäivä rakennetaan, mitä se maksaa ja mihin kannattaa varautua. Materiaali on vapaasti muiden kuntien hyödynnettävissä sivuilla Heittäydy harrastukseen -hanke | Vantaa (TAI) https://www.vantaa.fi/fi/hankkeet/hanke/heittaydy-harrastukseen-hanke
Miten tästä eteenpäin?
Myyrmäessä alueellinen yhteistyö tiivistyi ja kehitystyötä jatketaan edelleen – testivuorossa on Liikuntakaruselli. Mitä kehitysprosesseja teidän kunnassanne on meneillään?
***
Hankkeen tiedot: https://www.vantaa.fi/fi/hankkeet/hanke/heittaydy-harrastukseen-hanke
Tiedustelut hankkeesta 1.8.2026 alkaen Ville Vahtola, liikunnansuunnittelija, Vantaan kaupunki ville.vahtola@vantaa.fi
Teksti: Sanna Heikkilä, projektikoordinaattori, Heittäydy harrastukseen -hanke, Vantaan kaupunki
