Vaikuttava Move!-polku Lahes – Liikkeen, osallisuuden ja yhteistyön uusi vaihe

Lahdessa rakennettiin Suomi Liikkeelle -rahoituksen turvin Move!-polun Lahden malli sekä perusopetuksen liikunnallisen elämäntavan edistämisen vuosikello. Lisäksi on pilotoitu 4. – 9. -luokkalaisten koulu pt -toimintaa yhteensä kuudella koululla. Hankekausien toimintaa on ohjannut vahva tietoperustaisuus sekä yhteiskehittäminen.

Move!-polun rakentaminen

Ensimmäinen askel Move!-polun Lahden mallin rakentamisessa oli nykytilan selvittäminen. Hankkeessa kartoitettiin koulujen vallitsevia käytäntöjä Move!-mittauksista ja liikkumisen edistämisestä kyselyillä ja kouluvierailuilla. Selvitys osoitti, että Move!-mittauksiin, palautteen antamiseen, tulosten hyödyntämiseen ja yhteistyöhön liittyi huomattaviakin koulujen välillä eroja. Samalla tunnistettiin runsaasti hyviä toimintatapoja, joita voitiin hyödyntää koko kaupungin kehittämistyössä.

Tulosten pohjalta käynnistettiin laaja yhteiskehittäminen. Liikkumisen kehittäjäopettajat, kouluterveydenhoitajat, liikuntapalveluiden asiantuntijat ja muut toimijat kokoontuivat yhteisiin työpajoihin rakentamaan Lahden omaa Move!-polkua. Yhteinen näkemys oli selkeä: Move!-mittaukset ovat vain yksi osa liikunnallisen elämäntavan edistämisen kokonaisuutta ja kaiken keskiössä on oppilas ja hänen hyvinvointinsa. Yhtä mieltä oltiin myös siitä, että Move!-polun Lahden mallin tavoitteena on selkeyttää Move!-prosessia kaikkien toimijoiden näkökulmasta sekä lisätä lasten ja nuorten yhdenvertaisuutta. Myös oppilaat haluttiin osallistaa työstöön, ja oppilaat osallistuivatkin Move!-polun rakentamiseen tuottamalla omia näkemyksiään seitsemässä Skididialogissa, joissa yhteisen liikkumisteemaisen keskustelun äärelle kokoontui yhteensä lähemmäs sata lasta ja nuorta.

Vuosikello – työkalu liikunnallisen elämäntavan edistämiseen

Valmis Move!-polku liitettiin osaksi liikuntakasvatusohjelmaa ja myöhemmin toisella hankekaudella valmistunutta perusopetuksen liikunnallisen elämäntavan edistämisen vuosikelloa. Perusopetuksen liikunnallisen elämäntavan edistämisen vuosikello toimii lakimuutoksen toimeenpanon tukena, arjen työkaluna, joka ohjaa kouluissa tehtävää työtä. Samalla se tarjoaa kaupunkitasoisen raamin ja minimin sille, miten liikunnallisen elämäntavan edistämisen velvoitetta Lahden kaupungin peruskouluissa toteutetaan. Tämän rajan määrittäminen – missä kulkee koulujen autonomian raja ja missä kohtaa tarvitaan kaupunkitasoista ohjausta – oli yksi läpi hankkeen pohdituttavista teemoista. Kuinka paljon on tarpeellista ohjata ylhäältä päin ja mitä päätetään paikallisesti?

Vuosikellon rakentamisessa noudatettiin Move!-polun kehittämisvaiheessa hyväksi havaittua menetelmää, jossa vuosikellon loppukäyttäjät toimivat aktiivisessa yhteiskehittäjän roolissa. Hankkeen tehtävänä oli toimia tämän työn mahdollistajana ja fasilitoijana. Tällainen tapa toimia ei ole nopein eikä helpoin mutta ajatuksena on, että loppukäyttäjien vahva osallistuminen ja sitoutuminen asiaan jo kehittämisvaiheessa tuottaa pitkäkestoisimpia tuloksia. Tällä tavalla tehden on myös enemmän aikaa sopeutua tulevaan muutokseen ja huomata useamman toimijan silmin mahdollisia valuvikoja jo työstövaiheessa. Vaikka valmis vuosikello mukailee pitkälti opsin ja vanhan liikuntakasvatusohjelman sisältöjä, ensiarvoista on ollut itse prosessi, jossa liikkumisen teeman äärelle on päästy yhdessä ajan kanssa pysähtymään ja tarkastelemaan kriittisestikin vallitsevia toimintatapoja. Lisäksi yhteiskehittäminen on tarjonnut väylän jakaa hyviä käytänteitä ja tiivistää yhteistyötä liikkumisen edistämisen asiassa.

Yhteistyö hyvinvointialueen kanssa

Hankkeessa on alusta lähtien tehty yhteistyötä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kanssa. Käytännössä tämä on näkynyt esimerkiksi siten, että hankkeen projekti- ja ohjausryhmissä on ollut mukana hyvinvointialueen puolelta kouluterveydenhuollon osaajia, ja Move!-polun rakentamisen työpajoihin osallistui aktiivisesti kouluterveydenhoitajia lähes kaikilta kaupungin kouluilta. Move!-polun Lahden mallissa opettajan ja kouluterveydenhoitajan välistä yhteistyötä on tiivistetty muun muassa yhteisen palautetunnin muodossa. Lisäksi koulu pt on tehnyt arvokasta yhteistyötä kouluterveydenhoitajan kanssa vähän liikkuvien nuorten tiimoilta.

Koulu-pt tuo tuen lähelle oppilasta

Yksi hankkeen näkyvimmistä toiminnoista on ollut koulu-pt -toiminnan pilotointi. Koulu-pt tarjoaa matalan kynnyksen hyvinvointiohjausta koulupäivän aikana oppilaille, joiden liikkuminen, uni, ravitsemus tai jaksaminen kaipaavat tukea. Toimintaa on toteutettu sekä yksilö- että pienryhmäohjauksena tiiviissä yhteistyössä koulun henkilöstön ja kouluterveydenhuollon kanssa.

Pilotoinnin myötä koulujen arkeen on saatu uusi hyvinvoinnin asiantuntija, joka täydentää moniammatillista yhteistyötä. Kentältä saatu palaute kertoo, että liikunta-alan osaaminen tukee lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä auttaa rakentamaan aktiivisempaa koulupäivää. Lukuvuoden 2026 – 2027 aikana koulu-pt:n asiantuntemusta hyödynnetään myös laajemmin osana kaupungin asuinalueverkostoja ja niissä tehtävää työtä.

Missä mennään nyt?

Lahden kaupungin 20 koulussa opiskelee noin 10 000 lasta ja nuorta. Hankkeessa luodut uudet toimintamallit koskettavat koulupolkunsa varrella jokaista heistä. Se, että uudet toimintamallit saadaan jalkautettua näin suurelle joukolle, vie aikaa. Selvää on, etteivät hankekaudet yksistään riitä turvaamaan toimintamallien juurtumista osaksi toimintakulttuuria vaan tätä varten tarvitaan toimintaa tukevia rakenteita ja pitkäjänteistä työtä myös jatkossa. Tätä edesauttamaan pilotoidaan kolmannella hankekaudella rakennetta, jossa perusopetuksen kaupunkitasoista liikunnallisen elämäntavan edistämisen koordinointia toteutetaan osana opettajan työtä. Tämän koordinoivan opettajan työhön sisältyy myös muun muassa koulukohtaisten liikkumisen kehittäjäopettajaverkoston luotsaaminen. Koulukohtaiset liikkumisen kehittäjäopettajat toimivat puolestaan omilla kouluillaan liikunnallisen elämäntavan edistämisen äänitorvina.

Hankekaudet ovat toimineet erinomaisena ponnahduslautana liikkumisen edistämisen yhteistyön tiivistämiselle kaupungin sisällä ja ulkopuolisten toimijoiden kesken. Työn sarkaa riittää perustyön muodossa vielä useiksi vuosiksi eteenpäin!