PELAA-hankkeella potkua pelikasvatukseen ja pelitoimintaan kirjastossa

PELAA-hankkeessa ravisteltiin tiloja, palveluja sekä perinteistä käsitystä kirjastosta pelillistämisen keinoin. Tavoitteena oli mm. luoda paikallisille lapsille ja nuorille erilaisia pelilukutaitoa ja pelikasvatusta tukevia tapahtumia, yhteisöjä ja oppimisympäristöjä.

Hankkeessa tehtiin yhteistyötä laajasti niin paikallisen varhaiskasvatuksen kuin koulun ja nuorisotoimen kanssa. Hankkeen aikana kuntaan luotiin yhteinen pelikasvatussuunnitelma, jossa jokainen yksikkö määritteli oman pelikasvatusympäristönsä sekä tunnisti käytössä olevia pelikasvatuksen menetelmiä ja työkaluja. Samalla pystyimme ennakoimaan teemaan liittyviä osaamistarpeita ja vastaamaan niihin työpajoilla.

Yhteistyöverkosto ylettyi myös kunnan ulkopuolelle. Yhteistyössä LAB-ammattikorkeakoulun kanssa loimme kirjastolle räätälöidyn mobiilipelin, Kirjastovisan. Se toimii sekä pelinä että työkaluna kirjaston esittelyssä, käytönopetuksissa ja pelikasvatuksessa. Se sisältää viisi eri tietovisaa, jotka löytyvät eri puolilta kirjastoa QR-koodin skannaamalla. Kuten arvata saattaa, pelien sisältösymboleista kysytään pelihyllyllä ja juhlakirjojen kirjastoluokkaa etsitään lasten ja nuorten tietohyllyiltä. Ja jos saa kaikki oikein, voi saada kultaisen kävyn!

”Opin, että kirjastossa voi tehdä vaikka mitä!”
-Kirjastovisa-mobiilipelin testaukseen osallistunut oppilas, Mäntyharjun yhtenäiskoulu

Hankkeen aikana loimme kirjastoon myös pelitilan, jossa vanhat käsikirjaston kortistolaatikot vaihtuivat värikkääseen peliympäristöön. Samalla saatiin uusi tila henkilökunnan ja nuoren asiakasryhmän kohtaamisille. Kun pelitila varataan, käy kirjaston väki avaamassa konsolin sekä tarvittaessa opastamassa alkuun. Kun istahtaa matolle ohjaimen kera, on helpommin tavoitettavissa ja aikuiselle puhumiselle on heti matalampi kynnys, oli puhe sitten pelistä tai jostakin muusta. Pelitila on tärkeä osa tasa-arvoisuutta, sillä kaikilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia peliharrastuksiin.

Kirjastomme järjesti myös useita pelitapahtumia hankkeen aikana. Mielikuva kirjastosta muotoutui tätä kautta myös asiakkaille uudestaan; aineistojen ja palvelujen monipuolistuminen ja toimintakentän laajeneminen tuli näkyväksi. Muun muassa Peliviikolla meillä kisattiin Book Tower-turnauksessa ja pelinurkan avajaisissa kellotettiin aikoja ajopelissä. Pelipäivänä hypättiin VR-lasien maailmaan ja retropelinäyttelyssä roolit vaihtuivat, kun vanhemmat nykivätkin lapsia hihasta katsomaan menneen ajan konsoleita. Ja hymyä riitti!

Satsaus pelikulttuuriin näkyy selvästi sekä uutena asiakasryhmänä että muutoksena henkilökunnan kohtaamisissa. Kun aiemmin asiakkaat saattoivat kysyä henkilökunnalta tyypillisesti kirjasuosituksia tai apua aineiston etsintään, saattaa nyt kouluikäinen asiakas tulla kysymään apua pelimaailman portaalin läpi menemisessä. Ja mehän menemme avuksi, vaikka yhdessä ihmettelemään!

Pelikulttuuri on siis tullut kirjastoon jäädäkseen; kirjastossa voi ja saa pelata. Kun astut sisään kirjastoon, voit nähdä käynnissä olevan shakkimatsin, lainaan meneviä lautapelejä ja kuulla onnistumisen kiljahduksia pelinurkasta. Erityisesti perjantaisin, kun siellä kokoontuu pelikerho.

Pelikasvatusta tehdään meillä siis nykyään aivan ruohonjuuritasolla, mutta myös esimerkiksi hankkeessa luomamme pelidiplomin avulla. Pelidiplomissa tutustutaan pelikulttuuriin, erilaisiin peleihin, pelien tarinankerrontaan ja opetukselliseen puoleen. Pelidiplomissa ikä- ja sisältösymbolit ovat myös vahvasti läsnä. Pelidiplomin esittelypäivänä kävimme Mäntyharjun Yhtenäiskoululla kertomassa pelidiplomin suorittamisesta ja keskustelimme oppilaiden kanssa muun muassa ikärajoista.

Loimme hankkeen aikana kirjastolle myös oman pelikasvatussivun, joka tukee sekä kirjaston omia pelikasvatustarpeita, mutta myös tarjoaa vinkkejä ja työkaluja kaikille kasvattajille sekä opettajille. Työkaluksi kirjastoon saimme myös Seppo-mobiilipelialustan, joka mahdollistaa erilaisten toimintojemme pelillistämisen, kuten kirjastonkäytönopetuksen. Sepolla voimme luoda kirjastosta pelialustan muutamalla hiiren klikkauksella. Miten kätevää!

Ja kun vauhtiin pääsimme, niin pelillistimme samoin tein myös koko lukudiplomimme, jonka tavoitteena on nyt saada lukemalla hahmolle erilaisia ratsuja ja ominaisuuksia, kuten esineiden leijutustaidon!

Tutkimme hankkeen aikana myös E-urheilun maailmaa. Loimme E-urheiluun soveltuvan harjoittelutilan, jossa yksilöharjoittelu on mahdollista myös ammatilliseen e-urheiluun tähtäävän henkilön kohdalla.

Kuva: Tavatonmedia

Kaiken kaikkiaan hanke muovasi sekä näkyviä että näkymättömiä osia kirjastossamme. Ymmärrys ja oppi pelikasvatuksen ja pelilukutaitojen tärkeydestä on siirtynyt kaukaisesta käsitteestä käytäntöön koko kunnan laajuisesti. Hankkeen aikana luodut yhteistyöverkostot toimivat edelleen ja luovat uusia ideoita pelikasvatuksen ja pelillistämisen hyväksi. Pelitapahtumat saivat paljon positiivista palautetta ja niitä toivottiin välittömästi lisää. Niiden järjestäminen on tullut osaksi kirjaston normaalia toimintaa. Pelidiplomi on tälle vuodelle jo uudistettu ja jälleen nuoria osallistettu sen kehittämiseksi. Ja perjantait, ne ovat meille ilon päiviä, sillä ne ovat pelikerhopäiviä.

Samankaltaiset artikkelit

  • Erityisryhmien kirjastopalvelujen kehittäminen

    Tyrnävän kirjastossa käynnistyi syksyllä 2023 Aluehallintoviraston rahoittamaa Kipinää kirjastosta -hanke, jonka tavoitteen oli erityisryhmien kirjastopalvelujen kehittäminen painottaen erityisesti kehitysvammaisten aikuisten ja muiden erityisryhmien palveluja sekä Tyrnävän Myllykirjaston esteettömyyden huomiointia. Hankkeen tavoitteena oli kehittää laajemminkin eri eritysryhmien ja vaikeammin tavoitettavien aikuiskohderyhmien palveluja, mutta yhteistyökuvioiden vuoksi päädyimme lopulta keskittymään kehitysvammaisten aikuisten palvelujen kehittämiseen. Kehitysvammainen aikuinen kirjastossa Kuntamme…

  • Amikset lukee Kajaanissa

    Kajaanin kaupunginkirjaston Amikset lukee -hanke toteutettiin yhteistyössä Kainuun ammattioppilaitoksen (KAO) äidinkielenopettajien kanssa. Ehdotus yhteishankkeesta tulikin KAOn äidinkielenopettajilta. Hankkeen tavoitteena oli mm. ammattikouluopiskelijoiden lukemisen ja lukutaidon edistäminen sekä kirjastonkäytön lisääminen, kuten myös uudenlaisen yhteistyön luominen kirjaston ja KAOn välille. Mitä tehtiin Hankkeen aikana oli tarkoitus toteuttaa ammattiin opiskelevan lukudiplomikurssi, kerätä ja tarjota kirjavinkkejä, kutsua opiskelijoita kirjastoon,…

  • Faktaa vai fiktiota?

    Iin kirjastossa toteutettiin keväällä 2024 hanke Faktaa vai fiktiota? -Kriittistä lukutaitoa nuorille. Tavoitteena oli edistää nuorten monilukutaitoa, erityisesti kriittistä lukutaitoa. Samalla kehitettiin kirjaston ja koulujen välistä yhteistyösuunnitelmaa Kirjastopolkua muuttuvassa mediaympäristössä. Hankkeessa järjestettiin yläkoulujen 7. luokille Mediametkan disinformaatiotyöpajoja. Työpajoissa tutustuttiin erilaisiin harhaanjohtamisen keinoihin, kuten valeuutisiin, klikkiotsikoihin, propagandaan sekä tekoälyn avulla luotuihin harhaanjohtaviin sisältöihin. Tehtävänä oli muun…

  • Mukaan nuorten maailmaan – vertaisvinkkausta ja videoita -hanke

    Kiuruveden kirjaston hankkeessa haluttiin tavoittaa 4-6-luokkalaisia kiuruvetisiä koululaisia. Aikaisemmat hankkeemme olivat alaluokille ja tämä hanke oli jatkumoa edellisiin hankkeisiin.  Hankkeessa haluttiin päästä lähemmäs nuorten ajatusmaailmaa ja selvitellä heidän kiinnostuksen kohteitaan. Tavoitteena oli myös saada kirjasto enemmän nuorten näköiseksi ja löytää mahdollisimman monelle nuorelle jotain mielenkiintoista luettavaa. Yhteistyökumppaneina hankkeessa olivat Kiuruveden vapaa nuorisoteatteri, Rytkyn koulu ja…

  • Pelillistä lukusuosittelusovellusta rakentamassa

    Vaara-kirjastojen yhteisessä Lue miut -hankkeessa rakennettiin aikuisille suunnattu lukusuosittelusovellus, jonka pohjana oli OPH:n rahoittamassa Lukutaito kuuluu kaikille -hankkeessa tuotettu yläkoululaisten lukudiplomisovellus Riveillä. Itä-Suomen AVI:n rahoittamassa Lue miut -hankkeessa valmisteltu Sivulla-sovellus oli suosittelupalvelu, jonka kohderyhmänä olivat erityisesti vähänlukevat aikuiset. Halusimme tavoittaa sovelluksen kautta sellaisia ihmisiä, jotka eivät vielä syystä tai toisesta käytä kirjaston palveluita ja joita…

  • ”Lukemattomat” pikkulapsiperheet

    Kun aloittelimme hankkeen toteuttamista, meillä oli idealistinen käsitys, että saamme innostettua kirjaston käyttäjiksi ja lukemisen maailmaan sellaisia siilinjärveläisiä pikkulapsiperheitä, jotka eivät vielä käytä kirjastoa. Perheiden tavoittaminen osoittautui vaikeaksi: mainostimme laatimaamme satudiplomia kirjaston somekanavissa, verkkokirjastossa ja kirjastoissa paikan päällä. Teimme yhteystyötä päiväkotien, Perheentalon ja lastenneuvolan kanssa. Pidimme asiaa esillä kirjaston somessa säännöllisin väliajoin, mutta kuinka silti…