Lukutaitoyhteistyötä kirjastolle ja varhaiskasvatukselle

Kädestä pitäen tavoitteisiin

Kirjaston ja varhaiskasvatuksen lukutaitoyhteistyön Lapin-malli on toimintokokonaisuus, jonka käyttöönotosta Lapin kuntien kirjastot ja varhaiskasvatus ovat sopineet yhdessä. Malli vahvistaa lasten lukutaidon valmiuksia ennen koulun aloitusta.

Lapin-malli pilotoitiin Inarin kunnassa. Kaikkiin Lapin 21 kuntaan se levitettiin avin rahoittamassa hankkeessa ”Lukutaidon valmiuksia Lapin malliin” (2024–2025).

Lapin-malli on esimerkki siitä, miten kirjaston ja varhaiskasvatuksen lukutaitoyhteistyö voidaan järjestää laajemmalla alueella yhtenäisen mallin mukaisesti. Lapin-mallin sisältönä on opettaa kouluikää lähestyville lapsille kertomuksen perusrakennetta. Tämän rakenteen hallinta on tutkitusti tärkeä lukutaidon valmius.

Systemaattisesti edeten, paikalliset resurssit huomioon ottaen

Hankkeen aikana uudistettiin kirjastojen ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä 4–5 –vuotiaiden osalta siten, että lopputulos on systemaattista pedagogista lukutaitoyhteistyötä.

Tämä tehtiin siten, että hanketyöntekijät kiersivät kaikki Lapin kunnat ja kouluttivat kirjastojen ja varhaiskasvatuksen henkilökuntaa. Koulutuksen jälkeen kunnassa voitiin ottaa käyttöön lukutaitoyhteistyön toiminnot eli pedagogiset satutunnit kirjastoissa ja lasten säännöllinen kerrotuttaminen varhaiskasvatuksessa.

Hankkeen aikana kunnat etsivät pedagogisten satutuntien ja kerrotuttamisen kokonaisuudelle sellaista volyymia, että toimintoja on mahdollista toteuttaa kunnassa jatkuvasti. Tätä kuntakohtaista testaus- ja hiomisvaihetta hanketyöntekijät tukivat ja seurasivat siten, että he järjestivät jokaisen kunnan jokaiselle työntekijäryhmälle vähintään yhden erillisen etätapaamisen.

Tapaamisissa käytiin läpi sitä, miten kuntakäynnillä sovittu Lapin-mallin mukaisen toiminnan sisäänajo on toteutunut. Lisäksi keskusteltiin siitä, millaisella volyymilla kunta pystyy jatkamaan toimintaa hankevaiheen jälkeen.

Kuntien versiot mallista kuultiin päätösseminaarissa

Hankevaiheen päätteeksi Lapin-mallin kuntakohtainen versio vakiinnutettiin osaksi kirjaston ja varhaiskasvatuksen perustoimintaa kunnassa. Lisäksi toimintokokonaisuus kirjattiin osapuolia velvoittavaan asiakirjaan, esimerkiksi kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan. 

Hankkeen lopuksi kunnille järjestettiin päätösseminaari etäyhteyksin. Seminaarissa jokainen kunta esitteli volyymin, jonka mukaan Lapin-mallin mukainen toiminta kunnassa hankkeen jälkeen jatkuu.  Lisäksi kunnilla oli seminaarissa mahdollisuus peilata muiden saman kokoluokan kuntien ratkaisuja ja niihin vaikuttaneita tekijöitä omaan kuntaan ja oman kunnan ratkaisuihin.

Vakinaisen toiminnan tukena julkaisu ja materiaalipankki

Hankkeen pohjalta kunnilla on edellytykset jatkaa toimintaa omatoimisesti.  Tarkoitusta varten hankkeessa tuotettiin julkaisu, johon koottiin kaikki Lapin-mallin toteuttamiseen tarvittavat aineistot (Kirjaston ja varhaiskasvatuksen lukutaitoyhteistyön Lapin-malli – Avointen oppimateriaalien kirjasto (aoe.fi)). Lisäksi hankkeessa luotiin käytäntö mallin palauttamiseksi kuntaan sellaisessa tapauksessa, jossa toiminta on jostakin syystä hävinnyt.

Julkaisun lisäksi Lapin-mallin mukaisen toiminnan jatkumisen kannalta olennainen tuotos on kirjastoille tarkoitettu materiaalipankki. Pankki sisältää valmiita pedagogisten satutuntien suunnitelmia. Suunnitelmien avulla kirjastojen oma suunnittelutyö kevenee.

Välittömiä vaikutuksia – ja enemmän aikaa vaativia

Hankkeen välittömänä tuloksena Lapin kunnilla on käytössään jäsentynyt, tutkimukseen perustuva ja volyymiltaan kunnan resursseihin sovitettu malli. Mallin avulla kirjasto toteuttaa lakisääteistä lukutaitotehtäväänsä, ja varhaiskasvatus puolestaan toteuttaa varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden määräämää tehtäväänsä tukea lasten monilukutaidon valmiuksia. Lisäksi malli ja sen työvälineet ovat Lapin-mallin julkaisun myötä hyödynnettävissä myös muissa kunnissa ja muilla alueilla.

Hankkeen muita vaikutuksia oli kirjaston työntekijöiden pedagogisten taitojen kehittyminen. Hankkeen arviointikyselyyn vastanneista, pedagogisia satutunteja pitävistä kirjaston työntekijöistä 78 % koki pedagogisten taitojensa kehittyneen hankkeen aikana joko kohtalaisesti (39%) tai paljon (39%). Varhaiskasvatuksessa puolestaan koettiin mm., että kirjaston ja varhaiskasvatuksen yhteistyö ryhdistyi ja että siihen tuli tavoitteellisuutta ja systemaattisuutta.

Lasten kerrontataitojen kehittymistä ei hankerahoituksen puitteissa ollut mahdollista selvittää muutoin kuin välillisesti. Hankkeen aikana kuitenkin havaittiin, että nämä taidot kehittyivät säännöllisen kerrotuttamisen avulla jo lyhyessä ajassa. Varhaiskasvatuksen työntekijöiden mukaan taitojen selvää kehittymistä oli nähtävissä nopeasti silloin, kun kerrotuttamista oli tehty noin kerran viikossa.

Käytännön tavoitteiden lisäksi hankkeella oli myös abstraktimpia tavoitteita. Nämä tavoitteet liittyivät kirjaston ja varhaiskasvatuksen henkilöstön ajattelun ja näkemysten kehittymiseen suhteessa ko. toimijoiden yhteistyön tavoitteisiin ja niitä palveleviin sisältöihin.

Tällaiset tavoitteet osoittautuivat kuitenkin liian vaativiksi toteutuakseen hankerahoituksen puitteissa. Hankkeessa päädyttiinkin uskomaan, että Lapin-mallin mukainen käytännön toiminta muokkaa vähitellen maaperää myös ajattelun kehittymiselle – erityisesti, kun ajattelua ruokitaan myös käytäntöä taustoittavilla ja syventävillä aineksilla.

Tällaista taustoittavaa ja syventävää tukea työntekijöiden ajattelulle hankkeessa tarjottiin siten, että Lapin-mallin aineistoihin liitettiin katsaus toiminnan tutkimukselliseen taustaan. Katsauksesta käy ilmi, miten kertomuksen perusrakenteen osaaminen pohjustaa lukutaitoja. Lisäksi katsauksessa kuvataan, miten Lapin-mallin työvälineet eli pedagogiset satutunnit ja kerrotuttaminen auttavat lasta oppimaan kertomuksen perusrakenteen.

Hankkeen onnistumisen ja hankkeessa aloitetun toiminnan jatkumisen kannalta ratkaiseva tekijä oli kirjastoille suunnattu pedagogisten satutuntien pankki. Pankkia kartutettiin hanketyöntekijöiden ja kirjastojen koulutuksiin osallistuneiden yhteistyönä siten, että jokaisessa kirjaston työntekijöiden koulutuksessa laadittiin aina uusi pedagogisen satutunnin suunnitelma. Tällä tavoin pankkiin saatiin yli 20 erilaista, sellaisenaan toteuttamiskelpoista suunnitelmaa.

Yhteystiedot: Inarin Saamelaiskirjaston hoitaja Anna Roos anna.roos(at)inari.fi