Siikalatvalla kokeiltiin hakeutuvia kirjastopalveluja

Aktiivinenkin kirjaston asiakkuus ja lukuharrastus voivat katketa, jos ikä, liikkumisen vaikeudet tai pitkät välimatkat estävät kirjaston käytön. Siikalatvalla vuosina 2024–2025 toteutetussa hankkeessa selvitettiin, voisiko pienikin kirjasto viedä palvelujaan asiakkaiden luo ja millaisille hakeutuville palveluille kunnassa on todellista tarvetta.

Kotipalvelua, digiohjausta ja uusia yhteistyömalleja

Hankkeessa työskenteli hanketyöntekijä viisi kuukautta. Hänen tehtävänään oli selvittää kotipalvelun tarve, pilotoida palvelua käytännössä ja kartoittaa mahdollisia yhteistyötahoja.

Hankkeessa kokeiltiin kolmea hakeutuvaa toimintamuotoa:

  • Kirjasto kotiisi -kotipalvelu,
  • digiohjaus, jossa opastettiin esimerkiksi verkkokirjaston, e-kirjastojen sekä Celia-kirjaston käyttöä sekä
  • lukutuokiot ja kirjailijavierailut palvelukodeissa.

Lisäksi laadittiin asiakaslomakkeita, henkilökunnan ohjeita ja kotipalvelulle visuaalinen ilme. Kotipalvelua varten hankittiin myös Kirjasto kotiisi -kasseja.

Kohtaamisia tapahtumissa

Hankkeen aikana palveluja ideoitiin ja esiteltiin aktiivisesti eri puolilla neljästä pitäjästä koostuvaa kuntaa. Hanketyöntekijä kiersi esimerkiksi kesän pitäjäpäivillä keskustelemassa kuntalaisten kanssa. Moni ikäihminen pysähtyi juttelemaan ja pohtimaan, millaisille palveluille voisi olla tulevaisuudessa tarvetta.

Samalla tuli esiin tärkeä havainto: moni kertoi, ettei koe vielä kuuluvansa kotipalvelun kohderyhmään. Kotipalvelua pidettiin hyvänä ajatuksena, mutta omaa tarvetta ei vielä tunnistettu. Tämä osoitti, kuinka vaikeaa palvelujen todellista kysyntää on arvioida etukäteen.

Vierailuja palvelukodeissa

Hankkeen aikana syntyi myös idea lukutuokioiden järjestämisestä palvelukodeissa. Ajatus syntyi hanketyöntekijän vieraillessa toimipisteissä kartoittaessaan yhteistyömahdollisuuksia. Lukutuokiot osoittautuivat nopeasti pidetyiksi. Hankkeen päätteeksi palvelukodeissa järjestettiin kirjailijavierailut. Kirjallisuus herätti keskustelua, muistoja ja yhteisiä kokemuksia esiin.

Kokemusten kautta syntyi yksi hankkeen tärkeimmistä havainnoista: kirjaston hakeutuvat palvelut toimivat parhaiten yhteisöissä, joissa voidaan tavoittaa useampia asiakkaita samanaikaisesti.

Digipalvelut kiinnostivat vähemmän kuin kirjat

Digitaalisten kirjastopalveluiden opastus ei kiinnostanut kohderyhmää niin paljon kuin alun perin oli ajateltu. Sen sijaan Celia herätti kiinnostusta, sillä monelle palvelu oli täysin uusi. Vaikka kaikki Celia-asiakkaat eivät kuuluneet hankkeen varsinaiseen kohderyhmään, hankkeen esittelytilaisuudet lisäsivät tietoisuutta palvelusta.

Pienessä kunnassa ajoitus ratkaisee paljon

Kesäaika osoittautui hankkeen toteuttamiselle haastavaksi ajankohdaksi. Monet yhdistykset ja kerhot olivat kesätauolla, ja yhteistyötahojen henkilöstö vaihtui kesälomien vuoksi.

Lisäksi ikäihmiset eivät useinkaan seuraa kirjaston viestintää sosiaalisessa mediassa tai verkkosivuilla. Perinteiset kanavat, kuten kaikkiin talouksiin jaeltava kuntatiedote, osoittautuivat tärkeimmiksi tavoittamisen välineiksi.

Malli tulevaisuutta varten

Vaikka kotipalvelu ei hankkeen aikana kerännyt suurta asiakasmäärää, yksittäiset asiakaskokemukset osoittivat palvelun merkityksen. Kirjat toivat vaihtelua arkeen ja mahdollistivat lukuharrastuksen jatkumisen, vaikka kirjastoon ei enää päässyt. Kirjastopalveluja kannattaa kehittää myös pienille asiakasryhmille.

Vaikka kirjaston kotipalvelulle ei juuri nyt ole kunnassa suurta kysyntää, hanke ei jäänyt tuloksettomaksi. Hankkeen aikana syntyi käytännön malli sille, miten kotipalvelu voidaan tulevaisuudessa järjestää pitkien etäisyyksien kunnassa. Samalla löytyi toimiva suunta kirjaston hakeutuvalle toiminnalle: palvelujen vieminen palvelukoteihin ja muihin ikäihmisten yhteisöihin. Hankkeessa laaditut toimintamallit jäävät kirjaston käyttöön ja helpottavat palvelun käynnistämistä myöhemmin, jos tarve kasvaa.

Oppeja pienille kirjastoille

Siikalatvan hanke osoitti, että hakeutuvan kirjastotyön kehittäminen vaatii aikaa, jalkautumista ihmisten pariin, yhteistyötä ja käytännön kokeiluja.

Pienissä kunnissa resurssit ovat rajalliset, joten kokeilujen kautta saatu tieto on erityisen arvokasta.

Hankkeen kokemuksista voi olla hyötyä myös muille pienille kirjastoille, jotka pohtivat hakeutuvien kirjastopalvelujen järjestämistä. Joskus tärkein tulos on parempi ymmärrys siitä, mitä omassa kunnassa kannattaa tehdä.

Eveliina Lemmetyinen, eveliina.lemmetyinen@siikalatva.fi

Samankaltaiset artikkelit

  • Kirjastoseikkailuja Pudasjärvellä

    Pudasjärven kirjastossa toteutettiin Kirjastoseikkailu -hanke (2023-2025) jossa kehitettiin ja kokeiltiin uudenlaisia toiminnallisia ja tutkivia menetelmiä 0–3-luokkalaisten kirjastovierailuille. Tavoitteena oli saada kohderyhmä aktiivisiksi kirjaston käyttäjiksi ja lukijoiksi ja vierailemaan paikan päällä kirjastolla. Halusimme myös muistuttaa kaikkia kirjaston ja kirjastokäyntien merkityksellisyydestä. Hanke tehtiin yhteistyössä Pudasjärven kaupungin Kulttuuri-, Nuoriso- ja Liikuntapalveluiden kanssa. Heidän osaamistaan toiminnallisista ja tutkivista menetelmistä hyödynnettiin suunnittelussa. Hankkeessa järjestettiin lisäksi koko ikäryhmälle lastenteatteri- ja taikuriesityksiä, joista osa…

  • Mitä tehtäis yhdessä? – Nuoret mukaan kirjaston tapahtumatuotantoon ja someen

    Kirkkonummen kirjasto toteutti yhteistyössä nuorisopalvelujen kanssa lukuvuonna 2024–2025 Mitä tehtäis yhdessä? -hankkeen, jossa nuoret pääsivät suunnittelemaan ja järjestämään tapahtumia sekä tekemään kirjavinkkivideoita someen. Tuloksena syntyi suosittuja tapahtumia, kymmeniä videoita ja lähes 150 000 katselukertaa – samalla nuorten osallisuus ja työelämätaidot vahvistuivat. Nuorten osallistaminen tuottaa tulostaHanketyöntekijä Anna Tykkyläinen työskenteli tiiviisti nuorten kanssa ja jalkautui kunnan neljälle yläkoululle…

  • Lulu-hanke tuki perheiden ja varhaiskasvatuksen lukutaitotyötä

    LULU-hanke oli neljän kunnan yhteishanke LULU (Lukumaan Lumo)-hanke oli neljän kunnan (Rauma, Nokia, Kemijärvi ja Eurajoki) yhteishanke, johon saatiin AVIn avustus ajalle 1.8.2023-31.12.2024. LULU-hankkeen tavoitteena oli edistää kirjaston eri palveluiden tunnettuutta ja käyttöä sekä lisätä varhaiskasvatusikäisten lasten kiinnostusta kirjallisuuteen ja lukemiseen. Yhteistyöllä kehitettiin kirjaston työntekijöiden asiantuntijuutta varhaiskasvatusikäisten lukemisen pedagogiikasta ja lisättiin varhaiskasvatuksen henkilöstön ja perheiden…

  • ”Lukemattomat” pikkulapsiperheet

    Kun aloittelimme hankkeen toteuttamista, meillä oli idealistinen käsitys, että saamme innostettua kirjaston käyttäjiksi ja lukemisen maailmaan sellaisia siilinjärveläisiä pikkulapsiperheitä, jotka eivät vielä käytä kirjastoa. Perheiden tavoittaminen osoittautui vaikeaksi: mainostimme laatimaamme satudiplomia kirjaston somekanavissa, verkkokirjastossa ja kirjastoissa paikan päällä. Teimme yhteystyötä päiväkotien, Perheentalon ja lastenneuvolan kanssa. Pidimme asiaa esillä kirjaston somessa säännöllisin väliajoin, mutta kuinka silti…

  • Amikset lukee Kajaanissa

    Kajaanin kaupunginkirjaston Amikset lukee -hanke toteutettiin yhteistyössä Kainuun ammattioppilaitoksen (KAO) äidinkielenopettajien kanssa. Ehdotus yhteishankkeesta tulikin KAOn äidinkielenopettajilta. Hankkeen tavoitteena oli mm. ammattikouluopiskelijoiden lukemisen ja lukutaidon edistäminen sekä kirjastonkäytön lisääminen, kuten myös uudenlaisen yhteistyön luominen kirjaston ja KAOn välille. Mitä tehtiin Hankkeen aikana oli tarkoitus toteuttaa ammattiin opiskelevan lukudiplomikurssi, kerätä ja tarjota kirjavinkkejä, kutsua opiskelijoita kirjastoon,…

  • Erityisryhmien kirjastopalvelujen kehittäminen

    Tyrnävän kirjastossa käynnistyi syksyllä 2023 Aluehallintoviraston rahoittamaa Kipinää kirjastosta -hanke, jonka tavoitteen oli erityisryhmien kirjastopalvelujen kehittäminen painottaen erityisesti kehitysvammaisten aikuisten ja muiden erityisryhmien palveluja sekä Tyrnävän Myllykirjaston esteettömyyden huomiointia. Hankkeen tavoitteena oli kehittää laajemminkin eri eritysryhmien ja vaikeammin tavoitettavien aikuiskohderyhmien palveluja, mutta yhteistyökuvioiden vuoksi päädyimme lopulta keskittymään kehitysvammaisten aikuisten palvelujen kehittämiseen. Kehitysvammainen aikuinen kirjastossa Kuntamme…

Vastaa